Keväinen mööbelivalssi

Ihan alkuun kiitän teitä jokaisesta kommentistanne,

joita ootte tänne, Instaan tai Fb:iin jättäneet ♥

Mukavaa, kun ootte mukana.

Teille monelle on varmasti tuttu se ilmiö, missä vain

 HIUKAN siirretään YHTÄ huonekalua tai tavaraa

ja kohta on KOKO huusholli sekaisin 

ja ylösalaisin!!!

Uskon, että ainakin monelle naiselle tää on tuttu juttu.

Meillä se on kyllä tullut tutuksi jo miehellekkin...

on tää ilmiö sen verran monta kertaa

karannut lapasesta :)

Niin kävi taas jälleen lauantaina.

Kamarin nurkka oli tarkoitus järjestää uusiksi,

mutta siinä samalla järjestyikin koko alakerta.

Huonekalut kulkivat huoneesta toiseen,

kunnes jokainen löysi paikkansa.

Rautasohva siirtyi olohuoneeseen kamarista

ja sohvakin kääntyi vaihteeksi toisinpäin.

Vaaleat matot, peitteet ja verhot tuovat lisää vaaleutta

yhdessä auringon kanssa.

Kamariin tarvittiin lisätilaa ja huone jaettiin kaapistolla 

kahteen osaan.

 Korituolit siirtyivät tuohon seinustalle keittiöstä

ja passaavat siihen hyvin, tukkimatta liikaa kulkua.

Olihan hiukan erilainen lauantai ;)

Se mitä tehtiin kamarin toiselle puoliskolle

onkin toisen postauksen aihe, jossakin kohtaa.

Tällaista mööbelivalssia tällä kertaa ♥

Ihana valo

 Heippa!

Tämän aamuinen ihana auringonpaiste sai mut tarttumaan

kameraan.

Nämä valonsäteet oli vain, kerta kaikkiaan,

 vangittava kameran kuvaan.

Oi että miten rakastankaan näitä päivä, 

päivältä aikaisemmin valkenevia aamuja.

 Päivässä on taatusti ihan erilainen fiilis, kun sen saa

aloittaa auringonsäteiden siivittämänä.

Ei edes kirpeä pakkanen harmittanut lainkaan,

kun se jotenkin ihan kuuluu tuon auringon kaveriksi,

näin helmikuussa!

Aamun valo suorastaan tulvii sisään.

Valaisten myös keittiön ja eteisen, jotka muutoin ovat

tämän talon pimeimmät huoneet.

Jossakin edellisistä postauksissa kirjoittelin uusista tuulista,

 jotka silloin puhaltelivat. Ne taisivat olla sen postauksen "aihe".

Tämä postaus näyttää täyttyvän nyt valolla :)

Veneilyä harrastavat ystäväni ovat kertoneet

(ja tietäisivät näistä paljon enemmän kuin minä), 

että merellä voi tuulet  yhtäkkiä

tyyntyä, muuttaa suuntaa tai kääntyä.

Niin se on vähän samankaltaista ihmiselämässäkin.

Aina ei puhalla.

Tai jos puhaltaa, ne tuulet onkin väärään suuntaan.

Tai tuulet voi yltyä, mutta yllättäin tuleekin tyyntä.

Sanoisinko nyt syksyn tuulista niin, että ne ottivat ja kääntyivät!

Ihan yllättäin.

Hetken aikaa jouduin tuumailla uutta suuntaa...

Sitten päätin heittäytyä rohkeasti täysin uusien tuulien

kyytiin ja tehdä pitkä aikaisesta haaveesta totta.

Rupesin opiskelijaksi.

Täysin uudelle alalle.

Ja voi, että miten tykkään!

On niin mukava huomata, että elämä kantaa ja 

kuljettaa!

Ja aina löytyy uusi suunta ja uudet tuulet

jos entiset heittää sut kyydistä tai jos ne tuulet

eivät olleetkaan sitä mitä niiden piti olla.

Ei muuta kun kyytiin vain!

Rohkeasti.

Täällä talossa homma toimii samanlaista härdelliä pyörittäessä

kuin aiemminkin. Joskin ehkä vielä kiireisempänä.

Kalenterista on tullut ihan joka päiväinen seuralainen

ja työväline, jota ilman ei enää pärjää.

Joka aamu on pakko tarkastaa kuka meni minnekkin,

mihin aikaan, mitä mukana ja millä mennen??

Mutta näillä mennään,

valoisista päivistä nautiskellen.

Kevättä kohti.

AURINGONVALOA PÄIVÄÄSI!

JOULUAATTO

Joulu on jo ovella!

Oikeastaan se on jo siirtynyt ovelta sisälle, 

hypännyt tuvan hyllyille

ja 

vallannut joka kamarin ja olkkarin.

Ihana joulu on aina niin tervetullut ja odotettu <3

Kuusi koristaa olohuonetta,

kaikki on valmiina ja juhlakuosissa.

Uuni hemmottelee meitä jo varsin lupaavilla tuoksuilla.

Aamulla on ihana herätä kinkun ollessa valmiina.

Joulua vietetään meillä oman perheen kesken.

Ilman kiireitä.

Jokaisesta hetkestä nautiskellen.

Sekä perinteitä vaalien.

Jouluaattoon kuuluu riisipuuron keittoa,

Joulupukin kuuma linja aamusta alkain, 

joulurauhan julistus on aina myös kuultava,

joulusaunan lempeät löylyt

sekä 

herkullinen jouluateria,

jota syödään pitkään ja hartaasti.

Siinä kohtaa, kun jouluruokaa aletaan lopettelemaan,

ei meinaa lapsukaisten pylleröt pysyä enää millään penkissä.

Ikkunasta toiseen juostaan ja illan pimeyteen kurkistellaan...

Kunnes kauan ja hartaasti odotettu joulupukki kopistelee kuistilla!

Tänä vuonna meille taitaa saapua myös tonttunen joulupukin

kaverina :)

 Joulu on niin parasta aikaa!

Lasten jännitys meinaa tarttua hiukan aikuiseenkin.

Se ilo ja onni, joka lasten kasvoilta näkyy on aina yhtä

ihanaa!

Kynttilän loisteessa, joululaulujen soidessa

valvotaan aina mahdollisimman pitkään vain siitä syystä, 

ettei joulun tuntua ja taikaa malta päästää käsistään.

Huomenna siis nautitaan!

Onnentäyteistä joulun aikaa toivottelen Sinulle!

Sekä runsain määrin:

Ai niin....

ja älkää unohtako herkutella ;)